Skip directly to content

Innokas-hankeblogi

Tilaa syöte syöte Innokas-hankeblogi Innokas-hankeblogi
Innostutaan ja innovoidaan yhdessä!
Syötteen kokonainen osoite. 17 tuntia 16 min sitten

Robolukio-hankkeen ja Innokas-verkoston yhteistyö käynnistyy

Ma, 01/04/2016 - 19:42

Robolukion avainhenkilöt kävivät tapamaassa ennen joululomien alkua Innokas-verkoston johtajaa Tiina Korhosta Helsingin yliopistolla. Tapaamisessa sovittiin Innokas-verkoston ja Robolukion välisestä yhteistyöstä. Yhteistyö alkoi välittömästi, kun Robolukion lukiot liittyivät Innokas-verkostoon ja saivat Innokas-hankkeelta LEGO MINDSTORMS Education EV3 -setit joululoman ajaksi testattavaksi. Opettajilla on mahdollisuus testata laitteita ennen omien hankkimista ja pohtia LEGO-robottien soveltuvuutta lukio-opetukseen. 

Robotiikkaa ei ole aiemmin juurikaan ollut lukio-opetuksessa Suomessa ja siksi Robolukio tuntuu kiinnostavan monia yhteistyötahoja – myös Innokas-verkostoa. Yhteistyö jatkuu alkuvuonna tietoiskulla Innokas-verkostosta ja Innokas-kouluttajan pitämällä työpajalla, jossa pääsemme tutustumaan tarkemmin legojen rakenteluun ja erityisesti niiden käyttöön kouluissa. Tiina lupasi kertoa Innokas-verkostosta vielä tarkemmin ja kertoa mitä verkostossa on saavutettu tähän asti ja miten robotiikka ja ohjelmointi näkyvät yritysmaailmassa Suomessa ja ulkomailla. Innokas-verkostossa on tähän saakka ollut lähinnä peruskouluja ja esikouluja, mutta nyt Robolukion ja Innokas-hankkeen yhteistyön myötä verkoston toiminta laajenee myös lukioihin.
Lue lisää Robolukio-hankkeen toiminnasta osoitteesta http://robolukio.blogspot.fi/
 – Juhani Nousiainen, Lumon lukio, Vantaa

 


Haaste päiväkodeille, kouluille ja kirjastoille-arvonta ja voittajat

Ti, 12/08/2015 - 13:04

Kiitos kaikille Innokas 2015 syksyn haasteeseen vastanneille!

On hienoa huomata, että koodaus ja robotiikka ovat innostaneet opettajia, ohjaajia ja muita  nuorten parissa toimivia jakamaan kokemuksiaan ja innostustaan! Kaikkien haasteeseen osallistuneiden ja blogiin kirjoittaneiden kesken on arvottu tänään 8.12.2015 neljä palkintoa. Palkinnot on tarkoitettu blogin kirjoittaneen koululle, päiväkodille, kerholle ym. Kaksi ensimmäistä palkintopakettia sisältää 5 kpl Lego Mindstorms  EV3 robotiikkasettiä+ohjelmistolisenssin. Kaksi muuta palkintopakettia sisältää ohjelmoitavan Nallen sekä perehdytyksen Nallen ohjelmointiin.

Arpaonni suosi seuraavasti:

  1.  5 kpl Lego Mindstorms  EV3 robotiikkasettiä+ohjelmistolisenssi: Juhannuskylän koulu, Auli Siipola, Tampere.
  2. 5 kpl Lego Mindstorms  EV3 robotiikkasettiä+ohjelmistolisenssi: Särkiniemen koulu 4A, Kuopio.
  3. Ohjelmoitava Nalle sekä perehdytys Nallen ohjelmointiin: Kalevankankaan koulu 5A, Mikkeli.
  4. Ohjelmoitava Nalle sekä perehdytys Nallen ohjelmointiin: Saimaanharjun yhtenäiskoulu 3-4 lk, Sirkku Mattero, Taipalsaari.

ONNEA VOITTAJILLE!

Voittajia pyydetään ottamaan yhteyttä Tiina Korhoseen palkintojen toimittamisesta sopimisen vuoksi: tiina.korhonen(at)helsinki.fi. Voittajille ilmoitetaan voitosta myös henkilökohtaisesti.

Oikein hyvää ja innokasta jatkoa loppuvuodelle!

Innokas-terveisin,

Minna, Innokas-koordinaattori


Robofesteillä

Ti, 12/08/2015 - 12:21

Retkeilimme luokan kanssa EU:n laajuisen robottiviikon aloittaville Robofesteille Helsingin keskustaan Sanomataloon. Otimme kehotuksesta toimittajapareille koulun padit mukaan…

Lue lisää: https://oppiaikakaikki.wordpress.com/2015/11/23/robofesteilla/

Mikkelän koulu, Espoosta


Koodarin viikko

Ma, 12/07/2015 - 17:08

Syksyn kiertueella on tullut muutamaan kertaan kyselyä millaista ohjelmoijan työ on käytännössä. Ohjelmointitöitä ja ohjelmoijia on toki monenlaisia, mutta voin kertoa yhden version koodarin työviikosta.

Ohjelmistoja kehitetään monella eri tavalla. Meillä työ on jaksotettu kahden viikon sykleihin.  Ensimmäisenä päivänä pidetään koko tiimin (tai ainakin kynnelle kykenevien) suunnittelukokous. Yksi ihminen edustaa asiakkaan näkökulmaa. Hän päättää mitkä asiat tehdään ja missä  järjestyksessä ja lopputiimi auttaa häntä päätöksien tekemisessä kertomalla kuinka paljon töitä minkäkin tehtävän tekeminen vaatisi.

Monet asiat lähtevät ensimmäisenä graafiselle suunnittelijalle, joka miettii tarkemmin miltä
mikäkin osa ohjelmassa näyttää. Valmiit suunnitelmat ovat jonossa, josta jokainen koodari ottaa päällimäisen tehtävän saatuaan edellisen tehtyä. Välillä toki jotkin hommat ovat jo etukäteen korvamerkittyjä, esimerkiksi jos joku tietää asiasta muita enemmän, eikä siis joudu aloittamaan uuden opettelemisesta.

Hyvän koodarin on pakko osata…
  • Lukea sujuvasti englantia – suomeksi käännettyjä ohjeita on tarjolla hyvin vähän.
  • Lukea muiden kirjoittamaa, joskus aika epäselvääkin koodia.
  • Kirjoittaa koodia, jota muiden on helppo ymmärtää.
mutta olisi hyödyksi myös…
  • Puhua ja ymmärtää puhuttua englantia, myös eri aksentteja.
  • Kirjoittaa sujuvasti ja selkeästi myös ihmiskielillä.
  • Osata useita ohjelmointikieliä. Kokemuksen tulisi olla sen verran laajaa, että uusien kielilen opettelu tarpeen vaatiessa ei enää vaadi paljoa, koska kielissä on niin paljon samankaltaisuuksia.
  • Tuntea Linux. On mahdollista tehdä koodata pelkästään Windowsilla, mutta koodausta sivuavat tehtävät vaativat nykyisin usein Linuxin käyttöä. Meidän tiimissämme on kolme Linux- neljä Mac- ja yksi Windows-käyttäjä, mutta kaikki palvelimet ovat Linuxeja.
  • Tietää jotain algoritmeista. Usein koodaaminen ei vaadi oikeastaan lainkaan algoritmien käyttöä, vaan nämä sisältyvät valmiisiin kirjastoihin. Välillä tulee kuitenkin vastaan tilanteita, missä olisi hyvä pystyä ainakin etsimään nopeasti lisätietoa.
  • Käyttää erilaisia koodarin työkaluja: versionhallintaa, tekstieditoreja, paketinhallintaa, vianetsintää, testausta ja monia muita. Koodarit ovat vahvasti automatisoineet tehtäviään ja tehneet itselleen apuohjelmia. Työkaluja tulee jatkuvasti lisää ja vanhat jäävät pois, mutta ilman niitä ei oikein pysty tekemään töitä niin tehokkaasti, kuin niiden kanssa.
  • Ymmärtää miten tietokoneet, verkot, verkkosivut, tietokannat yms. toimivat.

Tehtävää tehdessä tulee usein vastaan ongelmia, joihin ei tunne voivansa vastata riittävän hyvin yksin. Tällöin asiaa kysytään joko avoimesti työhuoneessa tai sitten suoraan joltakulta aiemmin saman ongelman parissa painineelta. Välillä saattaa käydä niinkin, ettei kysymys aukea pienellä keskustelulla. Silloin koodausta voi jatkaa parin kanssa saman koneen äärellä.

Koodin kirjoittamisen jälkeen tulee katselmointi: joku muu tiimin jäsen katsoo koodin läpi ja miettii onko siinä ongelmia, tai voisiko sitä parantaa merkittävästi pienellä vaivalla. Enemmän työtä vaativat parannukset merkataan muistiin seuraavan syklin suunnitelua varten. Jos katselmoinnissa ei löydy suurempia ongelmakohtia, koodi siirretään testipalvelimelle. Sieltä asiakkaan edustaja voi katsoa näyttääkö lopputulos siltä, mitä hän oli alunperin halunnut.

Aina ongelman ratkaiseminen ei vaadi kovinkaan paljon uutta koodia. Mutta täsmälleen oikeiden koodisanojen ja niiden paikan selvittämisessä voi kulua jopa useampi päivä. Joskus haluamme muihin ohjelmiin uusia toimintoja, joita kukaan muu ei pidä tärkeänä, tai löydämme bugin, joka ei vaikuta muihin käyttäjiin. Näistä on kohteliasta vähintäänkin kertoa toisen projektin jäsenille,
mutta joskus pidämme muutoksia niin kiireellisinä, että koodaamme ne itse. Vieraaseen koodiin tutustuminen vie kuitenkin aina aikansa, koska uuden koodin lukeminen on aina hitaampaa kuin tutun. Siksi useimmin jäämme odottamaan josko asia ratkeaisi kuin itsestään ohjelman seuraavassa versiossa. Joissakin tehtävissä uutta koodia ei tarvita lainkaan.
Tehtävä saattaa olla johonkin uuteen teknologiaan tutustumista, dokumentaation (tai vaikka blogin) kirjoittamista, tai jonkin järjestelmän pystyttämistä.

Parin viikon sykli loppuu demotilaisuuteen, jonne saattaa tulla ihmisiä myös projektin ulkopuolelta katsomaan mitä uutta olemme saaneet kahdessa viikossa aikaan.

Harvemmin työnkuvaan kuuluu myös erilaisia esitelmiä, välillä kotikaupungissa ja joskus  ulkomailla. Tarkoituksena on kertoa omista kokemuksistamme ja ottaa opiksi toisilta.
Tapahtumien aiheet saattavat olla esimeriksi tietyn ohjelmointikielen tai käyttötarkoituksen (esimerkiksi meidän projektissamme joukkoliikenteen) ympäriltä.


PEDAPÄIVÄT JA @KOULU-TAPAHTUMA OULUN KASTELLIN KOULULLA 27.-28.11.2015

Pe, 12/04/2015 - 13:01

Olimme edustamassa Innokas-verkostoa ja Rajakylän koulua viime viikonloppuna Oulun Kastellin monitoimitalossa Pedapäivillä ja @kOulu-tapahtumassa. Ständillä esittelimme perjantain ja lauantain aikana Innokas-verkoston ja Rajakylän teknologiapainotteisten luokkien toimintaa. Innokas-verkoston järjestämistä koulutuksista ja tulevista tapahtumista kiinnostuneita oli paikalla sankoin joukoin. Ständillä esillä olivat myös Rajakylän koululla kovassa käytössä olevat Bee-Botit, Lego-robotit ja 3D-tulostin. Opettajien lisäksi paikalla vieraili myös innokkaita oppilaita sekä Oulun kaupungin ja yliopiston edustajia.

 
Esillä ständillämme olivat mm. Lego NXT- ja Bee-Bot -robotit sekä 3D-tulostin.

          
Paikalla innostumassa kävi niin opettajia kuin oppilaitakin.

Järjestimme  lauantaina myös kolme Robotiikka peruskoulussa -työpajaa. Pajoihin osallistuneet opettajat saivat tietoiskun robotiikasta sekä sen merkityksestä ihmiselle ja yhteiskunnalle. Osallistujat pääsivät tutustumaan tarkemmin Legon NXT -robotteihin ja ohjelmoimaan niitä. Vaikka pajat olivat kestoltaan lyhyehköjä, saatiin robotit tottelemaan koodia ja koettiin onnistumisen elämyksiä.

Lopuksi loimme pikakatsauksen muihin opetuskäyttöön suunniteltuihin robottijärjestelmiin. Osa sai pajoista laajempaa näkemystä robotiikasta ja osalle parasta antia oli eri järjestelmien vertailu, josta sai vinkkejä oman koulun hankintoihin.

 

 

Terveisin Rajakylän koulun ja Innokas-verkoston messuedustajat:
Arto Hietapelto, Tomi Hillukkala, Jouni Karsikas ja Jussi Näykki


Sivut