Skip directly to content

Innokas-hankeblogi

Subscribe to Innokas-hankeblogi feed Innokas-hankeblogi
Innostutaan ja innovoidaan yhdessä!
Updated: 20 hours 57 min ago

Innovaatiokasvatusta ja Micro:bittejä Digioppimisen areenalla

Mon, 12/11/2017 - 10:19

Innokas -verkosto esitteli digioppimisen seminaarissa Helsingin messukeskuksessa toimintaansa ja piti innovaatiokasvatuksesta pajoja. Päivän aikana ehdimme pikakouluttamaan lähemmäksi 100 opetusalan ammattilaista innovaatiokasvatuksen ja micro:bittien saloihin. Pajojen aikana näimme paljon onnistumisen riemua ja asiasta innostumista. Yhdet espanjalaistyyliset tuuletuksetkin onnistumisen riemu sai aikaa. Minna Kukkonen Espoosta hoiti standin pitämisen ja ständin ulkoasusta opetushallituksen edustajat antoivat erityiskiitosta. Jens Lindholm hoiti ruotsinkielisen pajan pitämisen. Suomenkielisen pajan pitivät Lauri Parkkonen Joensuun mediakeskuksesta sekä Petja Pyykkönen ja Jukka Lehtoranta Saimaan mediakeskuksesta.

Pajoissa käytiin läpi innovaatiokasvatusta, micro:bittien peruskäyttöä sekä tekstiviestien lähettämistä radio-toiminnon avulla micro:bitistä toiseen. Ruotsinkielisessä pajassa oli lisäksi esillä reaktiopeli ja micro:bitin avulla tehty auto. Innokkaan toiminta herätti paljon kiinnostusta päivän aikana ja sosiaaliseen mediaan ilmestyi useita kuvia toimintapajasta.

Innovaatiokasvatusta viedään jatkossa eteenpäin ja Innokas-verkosto tulee järjestämään siihen liittyvää koulutusta. Seuraa Innokas-verkoston toimintaa nettisivujen sekä sosiaalisen median kautta ja tule mukaan koulutuksiin.

 

Jukka Lehtoranta, Saimaan mediakeskus, Lappeenranta


Micro:bit oppilasprojekti Tyryn koulussa

Sun, 12/10/2017 - 22:05

Valkeakoskella Tyryn koulussa Micro:bitit otettiin pilottikäyttöön yhden 8.lk ryhmän kanssa ja 9.lk matematiikan valinnaisen ryhmän kanssa. Suunnitelmissa on käyttää Micro:bittejä ensi lukuvuonna 8.lk ohjelmoinnin opetuksessa sekä seuraavana vuonna 9.lk kanssa.

8.lk ryhmä on tutustunut syksyn aikana 3-4 oppitunnin verran Micro:bitteihin. Ryhmän kanssa on tehty perusharjoituksia ja innostuneet oppilaat omin päin soveltaneet eteenpäin laitteen (led-valot -> animaatio, noppa luvuilla -> silmäluvuilla, radiotoiminnon käyttö). Suunnitelmissa olisi kevätlukukaudella, kun ryhmälle tulee lisää tunteja valinnaiskurssin myötä, toteuttaa isompi innovointiprojekti yhdessä kuviksen valinnaisryhmän kanssa. Toivottavasti saadaan tämä projekti yhdessä kuvisopettajan kanssa toteutettua.

9.lk matematiikan valinnaisryhmä toteutti melko rennon ohjelmointiosuuden, jossa ensin pyrittiin harjoittelemaan noin viiden oppitunnin puitteissa graafista ja tekstipohjaista ohjelmointia (Scratch ja Python), jonka jälkeen harjoiteltiin Micro:bitin perusominaisuuksia. Sitten oppilaat koitettiin innostaa ideoimaan ja innovoimaan omaa projektiaan. Pohjana käytettiin Micro:bit-koulutuksessa pidettyä innovointisessiota jota koitettiin soveltaa tälle ryhmälle.

https://sway.com/pwrXhMYEDOD65hNI?ref=Link

Meillä ei ollut elektroniikan tykötarpeita käytössämme (ihan muutama ledi, moottori ja summeri) ja oppilaat eivät niitä sitten oikein ottaneetkaan käyttöönsä. Osa oppilaista takelteli todella paljon heti tässä alkuvaiheessa. Jonkin verran tuli kommenttia, että vaikea suunnitella, kun ei tiedä mitä laitteella voi tehdä. Koitimme päästä tästä tuskastelusta yli ja töihin. Oman työn suunnittelu oli kuitenkin oppilaille todella hankalaa.

Osa töistä jäi kesken johtuen liian suurista haaveista toteutuksen suhteen. Useimmat suunnitelmat olivat kuitenkin ihan hyviä ja paremmalla ajankäytöllä olisivat voineet toteutuakin.

Yksi oppilasryhmä suunnitteli pelin, jossa voisi toisella micro:bitillä lähettää ammuksen tietystä kohdasta ja toinen Micro:bit näkisi ammuksen tulevan, koittaisi omalla ”aluksellaan” väistää ja lähettää oman ammuksensa liikkeelle. Tämä oli kunnianhimoinen yritys. Oppilaat toki löysivät netistä apuja tähän, mutta silti peliin jäi pieni ongelma eikä se ihan toiminut. Emme osanneet aikataulumme puitteissa korjata vikaa koodissa.

Yksi oppilasryhmä suunnitteli palohälyttimen, jossa hyödynnettäisiin Micro:bitin valosensoria. Tätäkään ei aivan toimivaksi saatu, mutta idea oli hyvä ja lähelle päästiin. Ohessa kuva palohälytinryhmän raportista, johon oli saatu myös kuvaa koodista.

Ohjelmoinnissa ja Micro:bitin kanssa oppii koko ajan itsekin lisää ja harjoittelua jatketaan.

Teemu Kariniemi & Elina Lehtelä, Tyryn koulu (7.-9.lk), Valkeakoski


Koko Suomi koodaa-hankkeen yhteenvetoa Kuopion suunnalta

Thu, 12/07/2017 - 16:37

Tervehdys Kuopiosta! 

 

Hieno Koko Suomi koodaa- hanke alkaa pikkuhiljaa olla paketissa. Tänäkin syksynä on Kuopiossa tehty jälleen monenlaisia juttuja Koko Suomi koodaa-hankkeessa ja ohjelmoinnin ja robotiikan parissa. Koko Suomi koodaa tapahtumassa opettajat pääsivät opettelemaan Micro:bittien ohjelmointia sekä Lähtölaukaus koodaukseen ja robotiikkaan-pajassa mm. Lego WeDo:n kautta alkeisrobotiikkaa. Samat aihepiirit olivat esillä myös Kuopion Tutor-opettajien syksyn ensimmäisessä koulutuspäivässä sekä Konneveden Löytöretket-seminaarissa. 

 

Koulujen arjessa ohjelmointi ja robotiikka ovat vielä aihepiireinä uusia ja tästä johtuen ohjelmoinnin ja robotiikan opetusta on kysytty paljon aiheeksi tvt-tukihenkilöiden pitämille oppitunneille. Työkaluina on käytetty mm. Lego Mindstorms EV3-education, Lego WeDo 2.0, Alpha 1, Beebot sekä Micro:bit-robotiikka ja ohjelmointivälineitä. Tämän lisäksi ohjelmointia on opiskeltu code.orgin, Swift Playgroundsin, Scratchin, Scratch juniorin sekä muiden ohjelmointikielten ja sovellusten kautta.  

 

Mukavia juttuja on tehty Koko Suomi koodaa-hankkeen puitteissa kuluneen parin vuoden aikana.  Kiitokset kaikille mukana olleille, tästä on hyvä jatkaa taitojen kartuttamista ja uuden innovointia!

 

Juho Laitinen 

Tvt-tukihenkilö 

Innokas-koordinaattori 

Kuopio 


Innokas on verkosto, johon todella kannattaa kuulua!

Thu, 12/07/2017 - 11:50

Oulun alueella Innokkaan toiminta on ollut viime vuosina aktiivista. Erittäin moni opettaja on vuosien varrella saanut laadukasta ja ajankohtaista koulutusta mm. teknologiaan, 2000-luvun taitoihin, uuteen opetussuunnitelmaan ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyen. Myös oppilaiden tietotaito on karttunut sekä välillisesti koulutuksissa olleiden opettajien että suoranaisesti Innokkaan toiminnan kautta. Rajakylän teknoluokan oppilaista moni on saanut olla jopa kouluttamassa opettajia Innokkaan koulutuksissa kouluttajien tukena. Innokkaan toimintaa on myös esitelty paikallisilla koulutusseminaareilla; @kOulu-messuilla ja OPI-päivillä.

Teknoluokan oppilas Kosti auttaa EV3-robottien koodauksessa Sannaa ja Emmiä.

Suuri osa Innokkaan paikallista toimintaa on Innokkaan järjestämät valtakunnalliset koulutuskiertueet, jotka ovat saaneet suurta kehua ajankohtaisista aiheista sekä hyvin organisoiduista laadukkaista tapahtumista. Perinteisesti Oulun alueella Innokkaan koulutukset on täyttyneet muutamasa vuorokaudessa aktiivisten ja Innokkaiden opettajien halutessa mukaan kehittämään itseään ja työyhteisöään. Tästä syystä olemme järjestäneet yhden valtakunnallisen kiertueen sisältöjä mukailevan koulutuspäivän sekä lukuisia muutamista iltapäivistä koostuvia kokonaisuuksia. Näiden lisäksi Innokkaan kouluttajia on hankittu moniin koulujen ja alueiden VESO-päiviin.

Opettajien uuden oppimisen intoa Kiinnostaako koodaus 2016 -kiertueella.

Alueen Innokas-toiminta on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostuta Yhdysvaltain suurlähetystön sekä Aasialaisten ja Eurooppalaisten opettajaryhmien vieraillessa koulullamme ja ihastellessa mm. oppilaiden osaamista teknologian ja innovaatiokasvatuksen saralla.

Cedric esittelee Yhdysvaltain suurlähetystön vierailijoille teknoluokan kaupunkiprojektia.

Yhtenä hienoimmista Innokas-verkoston toimista on kansallisten ja alueellisten robotiikka- sekä innovaatiokilpailujen järjestäminen. Oulun alueella on järjestetty kaksi robotiikan aluemestaruuskisaa. Tulevana keväänä järjestetään kolmas Luma-keskuksen StarT-tapahtuman yhteydessä. Aluemestaruuskilpailuissa oppilaat pystyvät varsin pienellä valmistautumisella osallistumaan ja pitämään hauskaa, sekä ennen kaikkea oppimaan lisää robotiikasta ja ohjelmoinnista. Viime keväänä meillä oli kunnia vuorostamme järjestää vuosittainen valtakunnallinen Innokas-tapahtuma. Tulevana keväänä näemme toivottavasti runsaan joukon Oulun alueen innokkaita oppilaita mukana Tampereella järjestettävässä Innokas2018-tapahtumassa.

Aluemestaruuskilpailuissa riittää jännistystä. Tässä oppilaat seuraavat sumofinaalia syksyllä 2016.

Yhtenä keskeisenä tehtävänä Innokasverkoston aktiiveilla on opetuskäyttöön soveltuvan teknologian uusimpien laitteiden testaaminen ja pedagogisesti vahvalla pohjalla olevan opetusmateriaalin tekeminen. Meitä on vuosien varrella konsultoitu lukuisten teknologiavälineiden ja opetusmateriaalien hankinnassa sekä oppimisympäristöjen luomisessa. Olemme saaneet itsekin huomata millaista intoa ja osaamista Innokas-verkostossa on valtakunnallisesti. Kaikkein hienointa on se, että kaikki verkostoaktiivit jakavat erittäin mielellään omaa osaamistaan ja kokemuksiaan. Tämä todellakin on verkosto, johon kannattaa kuulua!

Kiitos kaikille koulutuksissamme käyneille opettajille sekä koko Innokkaan väelle kuluneista vuosista, toivottavasti antoisa yhteistyö jatkuu vielä pitkään!

Mukavaa joulun odotusta kaikille,
Oulun alueen aluekoordinaattori Jussi Näykki sekä alueen innokkaat kouluttajat


Robottinopat matematiikan opiskelussa

Fri, 12/01/2017 - 14:41

Mikkelin lyseon 8. luokkalaiset ottivat micro:bit-robotit vastaan mielenkiinnolla ja kokeilunhaluisina. Muutaman tunnin tutustumisen ja kokeilujen jälkeen oppilaat saivat tehtäväkseen suunnitella ”arpakuution” annettuun matemaattiseen peliin. Nopan suunnittelussa huomioitiin todennäköisyyksiä ja pohdittiin erisuuruisten- ja merkkisten lukujen sopivuutta peliin, ja tietysti: pelin voittamiseen. Jokainen pari suunnitteli ja toteutti omanlaisen noppansa ja osallistui sillä peliin kokeilujakson viimeisellä tunnilla.

Suurin osa oppilaista olisi mielellään jatkanut micro:bitin kannassa työskentelyä ja ryhtynyt suunnittelemaan erään oppilaan sanoin ”oikeita robotteja”. Tässä vaiheessa lukuvuotta kuitenkin aikataulut pakottivat meidät siirtymään ainakin toistaiseksi takaisin perinteisemmän matematiikan pariin. Micro:bitit eivät kuitenkaan siirtyneet kaapin perälle pölyttymään vaan vain hetkeksi lepäämään…

Positiivisin, vaikkakin aikataulun rajoittamin kokemuksin

Olli Alamäki, matemaattisten aineiden lehtori, Mikkelin lyseo


Quiver – lisättyä todellisuutta varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen

Fri, 12/01/2017 - 11:13

Tämä blogiteksti on kirjoitettu Quiver-sovelluksen käytöstä saatujen havaintojen perusteella, kun sitä kokeiltiin Tampereen Mäntykadun päiväkodissa ja Lentäväniemen esikoulussa. Kokeilu on osa Innokas-verkoston VISIOT-hanketta. Quiver on lisättyä todellisuutta (AR) hyödyntävä sovellus, joka sopii erityisen hyvin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen, mutta miksei myös peruskouluun (tästä lyhyesti lisää tekstin lopussa). Ideana on värittää värikuvia jotka ”alkavat elää”, kun niitä katostaan tabletin näytön läpi. Osa kuvista on luonteeltaan pedagogisia (esimerkiksi tulivuoren purkautuessa sen sisällä liikkuvan aineen kulkua havainnollistavia). Jotkut kuvista taas sisältävät yksinkertaisia pelejä (esimerkiksi paloautolla leikkimistä tai lumihiutaleiden keräämistä pingviinin avulla).

Aloitetaan sovelluksen käyttämisestä. Quiver-sovellusta käyttö vaatii, että sovellus asennetaan tabletille. Sovellus on saatavilla Play-kaupasta (Android) ja Apple Storesta. Seuraava askel on ladata Quiverin nettisivuilta (http://www.quivervision.com/coloring-packs/) värityskuvia ja tulostaa ne. Jotta sovellus tunnistaa värityskuvan, pitää se ladata laitteelle. Tämä tapahtuu automaattisesti, kun sovelluksen avaa ja katsoo kyseistä tulostettua kuvaa sen läpi – tässä vaiheessa kuvan ei tarvitse olla väritetty. Quiverin nettisivuilta värityskuvat ladataan paketteina (Coloring Packs). Jokainen paketti pitää erikseen ladata tabletille. Lataus on hyvä tehdä ennen kuin lapsien kanssa alkaa sovellusta käyttämää. Tämä vaihe edellyttää luonnollisesti, että tabletti on yhdistetty nettiin. Kun kuva on ladattu laitteeseen, ei nettiä enää tarvita. Sovellusta voi siis käyttää, vaikka nettiyhteyttä ei olisi saatavilla (kunhan lataus on tehty etukäteen!). Sovellusta käytettäessä on havaittu, että se ei välttämättä tunnista kaikkia kuvia. Valtaosa kuvista kuitenkin toimii kuten pitää. Etukäteen kannattaa siis varmistaa, että sovellus tunnistaa kaikki kuvat, joita halutaan käyttää.

Kun edellä mainitut valmistelut on tehty, voidaan Quiveria alkaa käyttää lasten kanssa. Aluksi lapsi värittää jonkun tulostetun kuvan. Kokeilun perusteella niin värikynät kuin tussivärit sopivat kuvien värittämiseen. Kun väritys on tehty, ottaa lapsi tabletin ja katsoo kuvaa tabletin näytön läpi. Tässä vaiheessa lasta kannattaa hieman ohjata. Kun kuvaa ei katsota oikealla tavalla näytön läpi, näkyy se näytössä punaisena. Kun kuva saadaan sopivasti näyttöön, muuttuu se hetkeksi siniseksi, jonka jälkeen homma alkaa toimia ja kuva ”alkaa elää”! Mikä maagisinta, kuva näkyy näytössä väreillä, jolla lapsi on sen värittänyt. Tablettiin kannattaa laittaa äänet päälle, sillä kuvat sisältävät musiikkia ja erilasia ääniefektejä. Tässäpä muutama kuva ja video kokeilusta.

Päiväkodin lapset aloittavat värittämällä tulosteita

Välillä tarvitaan aikuisen ohjausta

Värityksen ei ole pakko tapahtua pöydän ääressä kuten esikoululaiset näyttävät

Kuva on kätevä asettaa lattialle tarkasteltavaksi

Ihmettelyn iloa päiväkodissa:

Mitä sitten havaittiin ja mitä ajatuksia syntyi?

– Suuri osa lapsista innostui värittämisestä. Aikuiset kertoivat, että lapsetkin, joita värittäminen ei tyypillisesti kiehdo, tekivät sitä mielellään.

– Nykyaikana tvt-taidot ovat isossa roolissa elämässämme. On tärkeää, että lapsi oppii jo pienestä pitäen käsittelemään tekniikkaa. Läppärin käyttö on pienille lapsille haastavaa, ehkäpä jopa turhan vaikeaa. Tabletin ja Quiverin käyttö sen sijaan sujuu lapsilta varsin hyvin ja samalla opitaan tabletin peruskäyttötaitoja – eteenkin kun Quiver on hyvin helppokäyttöinen sovellus.

– Lapsi oppii kädenkäyttötaitoja. Quiveria käytettäessä joutuu yhdellä kädellä pitämään tablettia ja toisella kädellä käsittelemään sen näyttöä. Tämä ei ole mikään helppo asia pienelle lapselle. Kuten kuvista havaitaan, niin päiväkoti-ikäiset tarvitsevat joissain kohdissa aikuisen tukea sovelluksen käytössä.

– Lapsi oppii kehonhallintaa. Aluksi lapset tuijottivat kuvia suoraan tabletin näytön läpi. Kun heitä ohjasi liikkumaan, huomasivat he, että kolmiulotteisia kuvia voi tarkastella joka puolelta. Voidakseen tarkastella kuvaa eri kulmista, pitää lapsen osata liikkua varsin sujuvasti. Tämä ei suinkaan ole niin helppoa kuin voisi luulla, sillä tabletin näytön pitää osoittaa koko ajan värityspaperiin.

– Esikoulun opettajat keksivät ottaa Quiverin osaksi vanhempainiltaa, joka toteutettiin erilaisten pisteisen avulla. Yhdellä näistä pisteitä lapsi huoltajansa kanssa väritti Quiver-kuvan ja tarkasteli sitä tabletin läpi.

Lopuksi voidaan todeta että merkittäviä eroja esimerkiksi innokkuudessa ei päivähoitoikäisten tai eskareiden välillä ollut. Molemmat ryhmät osasivat käyttää sovellusta. Esikoululaiset luonnollisesti käyttivät sitä sujuvammin ja moniulotteisemmin. Ensimmäiselle kokeilukerralle kannattaa varata aikaa 1 – 2 tuntia.

Entä tekstin alussa mainittu peruskoulu? Ennen kuin sovellusta lähdettiin kokeilemaan päiväkotiin ja esikouluun, varmistettiin sovelluksen toimivuus erään 7. luokan kanssa. Tarkoitus oli varmistaa, että kaikki värityskuvat oli ladattu jokaiselle tabletille ja että homma muutenkin toimii. Tapahtui kuitenkin seuraavaa. Yllätykseksi oppilaat alkoivat innoissaan värittää kuvia! He aidosti pitivät värittämisestä. Koko tunti sujuikin rauhallisesti oppilaiden väritellessä kuvia ja tutkiessa niitä näytön läpi. Tämä sai edelleen pohtimaan, että Quiver voisi olla yksi keino rauhoittaa opetusryhmää tarpeen tullen. Onhan aikuisillekin värityskuvia, jotka ”mindfulness-efektin” vaikutuksesta auttavat heitä esimerkiksi rentoutumaan. Eli peruskoulun opettaja; eipä muuta kuin kokeilepa Quiveria luokassasi, saatat yllättyä positiivisesti!

Kiitokset tämän blogitekstin sisällön tuottamisesta Tampereen Mäntykadun päiväkodille ja Lentäväniemen esikoululle!

Tommi Savikko, yläkoulun matemaattisten aineiden opettaja, Wivi Lönnin koulu, Tampere


Teknoluokkatoiminta ajankohtaisempaa kuin koskaan

Tue, 11/28/2017 - 15:12

Viime aikoina mediassa on paljon ollut esillä etenkin kaksi opetukseen liittyvää laajempaa kokonaisuutta: Tyttöjen vähäinen hakeutuminen tekniikan alalle sekä poikien koulumenestys . Suomalaiset tytöt ovat maailman huippuja luonnontieteissä perusopetuksen aikana, mutta silti ani harva valitsee teknologiaan liittyvän jatko-opiskelupaikan. Kansantalouden kannalta olisi äärimmäisen tärkeää saada valjastettua merkittävästi suurempi osa tästä osaamispääomasta tekniikan pariin.

Oulun rajakylän koulun teknologiapainotteiset luokat ovat vahvasti mukana Innokas-verkoston toiminnassa. Pyrimme innostamaan tyttöjä kiinnostumaan teknologiasta teknologiapainotteisen luokan mallin kautta. Parhaillaan 5. luokkalaiset mm. suunnittelevat ja valmistavat pukinkonttiin ostettavaksi koruja, joilla kartutetaan luokkaretkikassaa. Osa luokasta kehittää samaan aikaan VR-laseja, jotka niinikään valmistunevat juuri sopivasti joulun alla, tässäkin vinkki joululahjaksi. Mikä olisikaan parempi tapa innostaa lapsia pienestä pitäen yrittäjyyteen, tuotesuunnitteluun ja designiin. 3. luokan teknot työstävät parhaillaan pehmolelulle led-valaisinta, joka auttaa luokan maskottia selviämään pimeästä talvesta kotipesässään. Myöhemmin valosta on iloa myös oppilaiden kotona esim. nukkekodissa tai yövalaisimena.

Teknoluokkamallilla on havaintojemme mukaan merkittävä vaikutus etenkin poikien koulumotivaatioon ja sitä kautta oppimistuloksiin. Monet pojat ovat arkielämän ongelmien, vierailujen/vierailijoiden ja tekemällä oppimisen kautta innostuneet opiskelusta. He ovat huomanneet teorian ja käytännön välisiä yhteyksiä ja saaneet ratkoa itseään askarruttavia teknologisia pulmia. Vielä tällä hetkellä teknologiapainotteisen luokan mallin toimivuudesta ei ole tutkimustuloksia saatavilla, mutta vuoden sisällä luokan toiminnasta on tarkoitus valmistua ainakin kolme julkaisua: yksi artikkeli kasvatustieteelliseen julkaisuun sekä kaksi pro gradu –tutkielmaa.

Tämä syksy on ollut teknologiapainotteisen luokan juhla-aikaa, sillä koulumme ensimmäinen teknoluokka siirtyi jo yläkoulun puolelle. Lisäksi suurta iloa on aiheuttanut se, että olemme saaneet luotua ympärillemme lähes koko maan kattavan teknoluokkaverkoston, jonka toimintaa voi seurata yhteisestä blogistamme. Viime keväänä kokoonnuimme ensimmäisen kerran täällä Oulussa. Seminaarissa tulevat teknoluokkien vetäjät tutustuivat teknologiapainotteisten luokkien teoriataustaan, teknologiateollisuuden merkitykseen kansakunnallemme, yritysyhteistyöhön, meidän tekemiimme projekteihin ja niin edelleen. Luonnollisesti verkostoituminen on aina yksi tärkeimmistä asioista tällaisissa seminaareissa. Syksyn 2017 ensimmäinen yhteinen teknoluokkien lähitapaaminen toteutettiin Kuopiossa 9.-10.11.2017. Mukana oli runsas osanotto teknoluokkatoimijoita Kuopiosta, Lappeenrannasta, Oulusta, Lapualta, Rovaniemeltä sekä Espoosta. Kahden päivän aikana esiteltiin teknoluokan käynnistymistä eri paikkakunnilla, kouluttauduttiin 3D-suunnittelun, Micro:bit- ja Lego Mindstorms EV3- robotiikan ihmeelliseen maailmaan, käytiin tutustumassa lääketieteellisiin robotiikkajärjestelmiin New Iconin vieraana sekä suunniteltiin yhdessä tulevaa. Syksyn aikana teknoluokkien toiminta on pyörähtänyt mahtavasti käyntiin ympäri Suomen ja tästä on erittäin hyvä jatkaa lukuvuotta eteenpäin!

Keskeinen osa teknologiapainotteisten luokkien toimintaa on yritys- ja korkeakouluyhteistyö. Suuri kiitos lukuisille koulun ulkopuolisille tahoille, joiden kanssa meillä on ollut kunnia saada työskennellä useissa teknoprojekteissamme. Toivottavasti yhteistyö jatkuu ja saamme mukaan myös muita innokkaita oman alansa erityisosaajia tuomaan omaa henkistä pääomaansa tulevaisuuden teknologiatoivojen opintiellä. Onneksemme olemme myös mukana Innokas-verkostossa, josta olemme saaneet, ja tiedämme saavamme tulevaisuudessakin, paljon tukea, apua ja yhteistyömahdollisuuksia. Teknologiapainotteisten luokkien toiminta on herättänyt paikallisissa yrityksissä suurta kiinnostusta ja kiitosta myös siksi, että heillä on viime vuosina ollut ajoittain ongelmia saada motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. Meidän yhteinen visiomme on, että teknoluokkamallin leviämisen myötä yrityksille on jatkossa runsaasti tarjolla juuri heidän tarpeisiinsa sopivia teknologiataitajia.

Mikäli sinua kiinnostaa aloittaa teknologiapainotteinen luokka, niin ota rohkeasti yhteyttä!

Mukavaa joulun odotusta,
Oulun Rajakylän teknotiimin puolesta
Jussi Näykki  etunimi.sukunimi[at]ouka.fi


Micro:bit innovaatioita Lumijoella

Sun, 11/26/2017 - 11:45

Lumijoella Micro:bit valittiin viides- ja kuudesluokkalaisten mok-aiheeksi. Luokkia on yhteensä neljä. Käytimme koulutuksessa läpikäytyä innovaatioprosessia ja aihekin, Suomi 100 – kiva kone, loistava laite, sopi koulumme monialaisten oppimiskokonaisuuksien Suomi 100 –otsikon alle. Työskentelimme molemmat oman työparimme kanssa itsenäisissä projekteissa noudatellen samanlaista suunnitelmaa.

Projekti alkoi neljän tunnin micro:bit opetuksella jokaiselle luokalle. Kävimme läpi koulutuksessa olleita harjoituksia. Aloitimme helposta hymynaamasta ja teimme ystävyysmittarin, nopan, kivi-paperi-sakset ja harjoittelimme laitteiden kiinnittämistä Micro:bittiin. Käytössä oli led-valoja, kaiuttimia ja moottoreita. Huomasimme pian, että Micro:bit ei jaksa pyörittää tavallisia moottoreita. Niiden käyttö jäi oppilaiden töissä vähemmälle. Ne, jotka niitä käyttivät, kytkivät sen erilliseen virtalähteeseen.

Innovaatioprosessi käytiin läpi koulutuksen mukaisesti. Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa laite, Suomi 100- kiva kone, loistava laite. Viidennellä luokalla neljän hengen ryhmän lopullisen idean toteutti kaksi paria eli samasta ideasta tuli kaksi eri versioita.

Kuudesluokkalaiset työskentelivät koko työnteon ajan samassa neljän hengen ryhmässä. Luokat pitivät yhteiset messut väistötilassaan päiväkodilla. Vieraiksi oli kutsuttu päiväkodin henkilökuntaa ja lapsia. Yhteensattumien vuoksi vierailijoiden määrä jäi vähiin.

Viidennellä luokalla oppilaat esittelivät innovaatioitaan toisilleen harjoitusmessuilla. Syysloman jälkeen heille pidettiin iltakoulu, jonne kutsuttiin vanhemmat mukaan messuille tutustumaan syksyn työskentelyyn. Messujen jälkeen jokainen sai vielä opettaa omalle vanhemmalleen, miten Micro:bitillä ohjelmoidaan.

Teija ja Elina Lumijoelta, Lumijoen peruskoulu 5.-6.luokka


Syksyn 2017 Innokas-haasteen satoa: Mummorobotista Mikromuovinkerääjärobottiin

Thu, 11/23/2017 - 17:42

Suomen Robotiikkayhdistys haastoi yhteistyössä Innokas-verkoston ja yhteistyöyritysten  kanssa esi-9.luokkalaiset osallistumaan järjestyksessään toisen kerran Robotit rakentavat tulevaisuudessa– kilpailuun. Ensimmäinen haaste järjestettiin syksyllä 2016 ja tämä toinen nyt syksyllä 2017. Oppilaita haastettiin keksimään uusia tulevaisuuden robotti-innovaatiota ja kertomaan ideoistaan vapaavalintaisella tavalla. Tämän syksyn haasteeseen osallistui ilahduttava määrä 0-2, 3-6 ja 7-9 luokkalaisten ryhmiä.

Merkille pantavaa monissa robottiprojekteissa oli niiden laaja-alaisuus. Useat projektit oli rakennettu hienosti uuden ops:n mukaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta: projekteissa lähdettiin usein liikkeelle aiheeseen johdattelusta & arjen haasteista ja edettiin ideointivaiheista yhteissuunnitteluun ja yhteiskeksimiseen sekä töiden esittelyyn eri areenoilla. Jyväskylä normaalikoulun opettaja kuvaa projektin monialaisuutta seuraavasti: Projekti oli loistava oppimiskokonaisuus, jossa laaja-alaiset tavoitteet ja useat oppisisällöt nivoutuivat yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi

Toimintaa kuvaavissa videoissa näkyy selkeästi toiminnan ja keksimisen ilo, innostus ja yhteistyötaitojen harjoittelu. Innostuksen ja oppimisen ilon kuvauksia löytyy myös projektikuvauksista. Sammonlahden koulun opettaja kirjoittaa: “Pyrimme hyödyntämään monipuolisesti erilaisia teknologisia taitoja projektin eri vaiheissa ja tässä onnistuimmekin kohtuullisesti. Prosessi oli hyvin opettavainen ja riemunkiljahduksiltakaan ei vältytty!”  Vanttilan koulun opettaja kirjoittaa samasta teemasta puolestaan seuaavasti: ”… eräskin ekaluokkalainen, joka ei millään olisi jaksanut yhtä koulupäivää, sanoi viimeisellä tunnilla robottityöskentelyn loppuessa, että päivä oli liian lyhyt ja olisi saanut kestää vielä viisi tuntia”

Viime vuotiseen tapaan oppilaiden ideat tulevaisuuden roboteista linkittyivät paljolti heidän omasta arjestaan nouseviin haasteisiin tai tarpeisiin. Rajakylän 2A-luokkalaiset ideoivat muun muassa Mummorobotin, joka olisi erittäin monitaitoinen, kuten mummot ovat. Mummorobotit odottaisivatt lapsia koulun aidan vieressä, saattaisivat kotiin, tekisivät välipalaa, lukisivat ja leikkisivät sekä auttaisivat läksyissä ja kotitöissä. Kun taas Lappeen koulun oppilaat ideoivat ympäristön suojeluun liittyvän Mikromuovinkerääjärobotin.

Osa töistä saa kilpailun tuomareilta erityiskiitosta yhteistyökumppaneiden kuten vanhempien ja muiden asiantuntijoiden osallistamisesta projekteihin. Tästä esimerkkinä ote Neilikat-ryhmän projektiraportista: ”Robotit valmistettiin erilaisista materiaaleista, joita sai tuoda mm. kotoa. Näin roboteissa on käytetty kierrätysmateriaaleja ja ne ovat osa kestävää kehitystä. Robottien valmistukseen osallistuivat myös vanhemmat lasten kanssa. Lapsi toimi työnjohtajana ja aikuinen sai toimia lapsen apurina.”

Myös Suomi 100-teema oli esillä projektitöissä, Vanttilan koulun opettaja kirjoittaa:  Ajatuksena oli pohtia näin Suomi 100-juhlavuonna, millainen robotti Suomi 200-vuonna palvelisi ihmisiä.”

Suomen Robotiikkayhdistys ja Innokas-verkosto kiittää lämpimästi kaikkia haasteen vastaanottaneita opettajia ja kekseliäitä Suomen tulevaisuuden tekijöitä ja robotti-innovaatioita keksineitä oppilaita ja oppilasryhmiä!

Syksyn 2017 Innokas-haaste / palkitut ryhmät

Eskari – 2. luokka 1. sija Kalevalan koulu, Pohjantien yksikkö, 1A ja 2A, Kuopio Rapi -robotti 300€ lahjakortti robotiikkahankintoihin 2. sija Hepopuiston päiväkoti, Neilikat eskariryhmä, Vantaa Useita robottiprojekteja 300€ lahjakortti robotiikkahankintoihin 3. sija Vanttilan koulu, 1A, 1B ja 1C -luokat, Espoo Useita robottiprojekteja 300€ lahjakortti robotiikkahankintoihin Erityismaininta Korian koulun 2.B, Kouvola Monitaitoinen ohjelmointirobotti 100€ Lahjakortti robotiikkahankintoihin 3. – 6. luokka 1. sija Huovilan alakoulu 5. luokka, Muhos Arthur robottiapuri VEX IQ / Lego EV3 aloituspakkaus 2. sija Friisilän koulun 5.luokka, Espoo Useita robottiprojekteja VEX IQ / Lego EV3 aloituspakkaus 3. sija Lappeen koulu, 5A&5B, Lappeenranta Mikromuovirobotti VEX IQ / Lego EV3 aloituspakkaus Erityismaininta Karhen koulu, luokat 3-6, Ylöjärvi Automaattikastelukannu 100€ Lahjakortti robotiikkahankintoihin 7. – 9. luokka 1. sija Sammonlahden koulu 7A-luokka, Lappeenranta Sirkkoja ruuaksi -robottijärjestelmä Luokkaretki vapaavalintaiseen robotiikkakohteeseen Erityismaininta Matias Rintakoski, Turku Tulevaisuuden robotiikkaa 100€ Lahjakortti robotiikkahankintoihin

Sarjojen voittajien robotiikkainnovaatiot videoina
Eskari-2 luokat / Rapi-robotti / Kalevalan koulu, Pohjantien yksikkö, 1A ja 2A, Kuopio

3-6 luokat/ Arthur robottiapuri/ Huovilan alakoulu 5. luokka, Muhos

7-9 luokat/ Sirkkoja ruuaksi -robottijärjestelmä/ Sammonlahden koulu 7A-luokka, Lappeenranta

Innostunein terveisin ja jo syksyn 2018 haastetta suunnitellen,
Innokas-verkoston ja Suomen Robotiikkayhdistyksen haastetoimikunta
Jyrki Latokartano, Joni Andersin ja Tiina Korhonen


OULUSSA LUODAAN UUTTA

Thu, 11/23/2017 - 11:06

”Uutta luovat monialaiset oppimiskokonaisuudet”-koulutuksen nimi on niin pitkä, että harva opettaja ehtii lukea sitä loppuun koulutuskalenterista tai sähköpostimainoksesta välituntikiireiden keskellä. Onneksi 17 opettajaa Oulusta ja lähialueilta oli ehtinyt. Tällaisella porukalla vietimme tiistain ja keskiviikon kouluttautumassa digitaalisten työkalujen parissa ja suunnittelemassa monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Oulun työpajoissa saattoi aistia oikein luovan ja dynaamisen tekemisen meiningin!

Koulutuspäivät olivat osa Innokas-verkoston järjestämää toukokuuhun asti kestävää koulutuskokonaisuutta, jossa opettajat seitsemällä eri paikkakunnilla kokoontuvat yhtä aikaa suunnittelemaan oppiaineita ja laaja-alaista osaamista yhdisteleviä monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ohjelmassa on etäluentoja Helsingistä sekä koulutusta ja tehtäviä paikallisissa ryhmissä. Ideana on, että joka paikkakunnalla toteutettavissa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa, eli MOK:eissa, käytetään innovaatioprosessia omasta lähiympäristöstä nousevien ongelmien ratkaisemiseen. Prosessin aikana oppilaat ideoivat, suunnittelevat ja rakentavat tuotteen, joka ratkaisee ongelman.

Kun ongelmanratkaisua harjoiteltiin Oulussa, tuloksena oli mm. korishenkinen roskakori, johon on mukava heitellä roskia, läksyistä muistuttava infotaulu-sovellus ja personoitava ja vaatteita kuivattava oppilaan oma kaappi koulun käytävälle. Mielenkiinnolla odotan, millaisia keksintöjä oppilaat itse tuottavat kevään MOKeissa.

Markus Packalén, Luokanopettaja, kouluttaja, Rajakylän koulu, Oulu


Zach Shelby: Micro:bit (Jyväskylän yliopisto, 29.9.2017)

Tue, 11/21/2017 - 10:23

Micro:bit Educational Foundationin toimitusjohtaja Zach Shelby eli tuttavallisemmin ”Sakke” kävi puhumassa Agoran ICT-forumilla Jyväskylän yliopistolla 29.9.2017 aiheesta ”Get Creative, Get Connected, Get Coding! Micro:bit in Finland and around the world”.

Sakke esitteli Micro:bit-laitetta, kertoi Innokas-verkoston ja Micro:bitin pilottihankeesta Suomessa ja korosti luovaan teknologisen ongelmanratkaisun tärkeyttä tämän päivän kasvatuksessa ja koulutuksessa.

Puhe on katsottavissa ja kuunneltavissa alempana.

Lisätietoja tapahtumasta löytyy Experience Workshopin verkkosivuilta:
http://www.elmenymuhely.hu/microbit-ceo-zach-shelby-at-agora/?lang=en

– Janne, JY/OKL


Villa skola escape room

Wed, 11/15/2017 - 14:24

Finland 100 år / escape room

Vi håller på att inreda/ förverkliga ett escape room(ER) i anslutning till vår skola. Temat för rummet är ”Skolan förr och nu”, uppdelat i olika tidsepoker; , 40-tal , 60-, 70, -80 ->2000 talet, dagens skola/lärmiljö
Micro:bit´en används som ett delmoment i en av uppgifterna, för att kunna gå vidare till följande.
Åk 5 är vår pilotgrupp, som lär sig programmera och använda Micro:bit. Elevernas uppgift blir att parvis skapa en ”grej” där en micro:bit ingår. Dessa ”grejer” kommer att finnas till påseende i escape room´et. Som sista problemlösning i ER är en programmerings uppgift för att komma vidare. Två elever från åk 5 finns i varje grupp, som fungerar som programmeringshandledare.

Vi jobbar vidare med pilotgruppen och återkommer senare

Fredrika & Tua / Villa skola


Micro:bit alkuun Ilomantsissa

Tue, 11/14/2017 - 12:24

Ilomantsissa Pogostan koululla aloitimme micro:bittien käyttöönoton syyskuussa kouluttamalla 3 x 2h tuutoroppilaita. Kokosimme noin kymmenhenkisen oppilasjoukon innokkaista ja motivoituneista ala- ja yläkoululaisista. Oppilaat eivät tarvinneet kovinkaan paljon koodaukseen johdatteluja, vaan opettelivat micro:bit -koodausta varsin omatoimisesti. Viimeisellä kerralla otimme käyttöön lisäosia mm. johtoja, antureita, valoja, servoja jne. ja micro:bitin oman Inventor`s Kitin asennusalustoineen.

Ensimmäinen ohjelmointikokeilu tehtiin 8.luokan valinnaiskäsityöryhmässä lokakuussa. Micro:bitteilyä harjoiteltiin ensin hieman ohjatummin (2h)( ledikuvioiden sytyttäminen, kivi-sakset-paperi, noppa ja kompassi) ja toisella kertaa oppilaat saivat olla luovempia ja toteuttaa omia ideoitaan / kokeiluja. Suosikiksi taisi nousta esimerkiksi erilaisten musiikkipätkien ohjelmoiminen ja radiotoiminnon kokeileminen. Oppilaat olivat pääsääntöisesti innostuneita ja motivoituneita tekemään, toki sellaisiakin kahdeksasluokkalaisia muutama löytyi, joita ei tämäntyyppinen ohjelmointi kovin kiinnostanut. Open apuna oli mukana kolme koulutettua tuutoroppilasta, hekin kahdeksasluokkalaisia.

Alakoululla mikro:bitteihin pääsi tutustumaan yksi kolmas ja yksi viidesluokka. Kahden oppitunnin aikana tutustuimme micro:bitin perusteisiin yksinkertaisten koodaustehtävien avulla. Oppilaat ottivat laitteen innolla vastaan ja koodaaminen lähti hyvin liikkeelle. Muiden luokat pääsevät micro:bitin kimppuun joulukuussa toteutettavalla monialaisella viikolla. Viikon aikana on tarkoitus pyörittää micro:bit työpistettä, jossa kaikki luokat nollasta kuudenteen voivat vierailla.

Yläkoululla micro:bit-keksinnöt pääsevät kunnolla valloilleen joulukuussa, kun koulullamme on ns. monialainen viikko. Teemaksi ovat oppilaat jo valinneet suomalaisen urheilun ja tähän liittyen erilaisia koulupäivän kestoisia pajoja syntyy koulullemme viisi. Yksi pajoista on idealla ”Suomi 100: suomalaisten kunto nousuun!”. Tämä toteutetaan elokuun koulutuksessa oppimaamme innovaatioprosessia mukaillen ja tietenkin micro:biteillä! Näin saadaan kaikille yläkoululaisille noin viiden tunnin kokemus ohjelmoinnista ja innovoinnista.

Erno Turunen ja Timo Saari
Pogostan koulu
Ilomantsi


Innokas Visiot & Make it now! -hankkeet Kontiolahdella

Mon, 11/13/2017 - 14:31

Visiot-hankkeessa on mukana Kontiolahdelta Kylmäojan koulun (hankeopettaja Ilari Malinen) ja Kirkonkylän koulun (hankeopettaja Pekka Kiiskinen) viidennet luokat. Hankkeen tavoitteena on tutustua, kokeilla ja kehittää pedagogiikkaa koulukäyttöön virtuaalitodellisuutta (vr = virtual reality), lisättyä todellisuutta (ar = augmented reality) ja esineiden internetiä hyödyntäen (IoT = Internet of Things).

Kokeilimme 360°-kuvausta lainalaittein syksyn alussa heti ensimmäisellä kouluviikolla. Ympäristöopin tunnilla tutustuttiin eri kasvityyppeihin, jonka jälkeen oppilaat saivat etsiä lähimaastosta paikan, jossa kasvoi heidän ryhmälle valikoituneita kasveja. Kasvupaikasta otettiin 360°-kuvat, jotka yhdistettiin yhtenäiseksi matkaksi Thinglinkiä hyödyntäen. Jatkamme 360°-kuvien työstämistä myöhemmin lukuvuoden aikana, kunhan saamme tilatut laitteet koululle.

Kylmäojan koulun viidennen luokan kanssa toteutimme myös ar-videoprojektin hyödyntäen Aurasmaa. Projektin alussa hyödynnettiin Innokas-verkostossa kehitettyä innovointi-menetelmää teeman, henkilöiden yms. suunnittelussa. Oppilaat kuvasivat ryhmittäin suunnitelmiensa pohjalta elokuvat, joihin piti lisätä ar-sisältöä Aurasman nauhoitustoiminnon avulla. Tämä ei kuitenkaan motivoinut kaikkia ryhmiä. Osa oppilaista koki Aurasman hieman kömpelönä välineenä projektissa. Jälkeenpäin mietittynä olisi varmasti ollut fiksumpi kokeilla, jotain ar-efektejä hyödyntäviä sovelluksia, joita olisi ollut helpompi käyttää, ja niiden avulla olisi saatu ar-teknologiasta enemmän hupia ja lisäarvoa elokuviin.

Olemme hommanneet hankkeelle 12 kpl cardboard-tekniikkaa hyödyntäviä vr-laseja. Niitä on tarkoitus käyttää oppilaiden omia kännyköitä hyödyntäen. Kännyköissä tulee olla gyroskooppi-sensori, joka aistii liikettä ja asentoa, jotta laseja voi käyttää. Käyttötarkoitus tulee olemaan pääasiassa vr-kuluttamiseen eli hyödynnetään valmiita, sekä itse tuotettuja materiaaleja, kuten esim. valmiit / omat 360°-kuvat/-videot (esim. Youtube 360°, Thinglink..).

Katselimme oppilaiden kanssa pienen 360°-videon Egyptistä cardboard-tekniikan laseja hyödyntäen (https://youtu.be/dyBkgncVc6g?list=PLBIsvuObDf1tPTIigjGaZrqzSfBjF9zlf). Oppilaat olivat historiassa käsitelleet Egyptiä, joten siitä syystä etsimme 360°-videon, joka tuki opiskeltavaa aihepiiriä. Monelle oppilaalle tämä oli ensimmäinen virtuaalitodellisuuden kokemus. Oppilaat innostuivat tekniikasta. Muutama oppilas tosin mainitsi, että sisällön katsominen koski päähän. Cardboard-tekniikka on edullisinta tekniikkaa virtuaalitodellisuuden saralla. Cardboard-tekniikka saattaa aiheuttaa helpoiten huonoa oloa vr-tekniikoista, koska näytön virkistystaajuus voi olla matala ja siitä syystä kuva ei pysy liikkeen mukana. Virtuaalitodellisuus siis aiheuttaa toisin sanoen joillekin henkilöille matkapahoinvointia, koska aivot saavat ristiriitaisia signaaleja eli liikutaan (silmät), vaikka todellisuudessa oltaisiinkin paikoillaan. Tätä voidaan ennaltaehkäistä tai lieventää siten, että mikäli on pakko istua, niin istutaan pyörivällä ”konttorituolilla”, jonka avulla aivot saavat viestiä liikkeestä. Toinen hyvä apukeino on, että ei käytä cardboard-tekniikan laseissa ”remmejä”, vaan pitää niistä kiinni käsin, kuten käyttäisi kiikareita. Tällöin myös koko kropan on käännyttävä, joka antaa lisää liikkeen signaaleja aivoille. Samalla myös päänkääntäminen on hitaampaa, joten alhaisella virkistystaajuudella toimivien kännyköiden näytöt pysyvät paremmin mukana liikkeessä.

Olemme tilanneet Visiot-hankkeen kehitystoimintaan liittyen Ricoh Theta V 360°-kameran, HTC Vive VR-lasit ja laseihin yhteensopivan tietokoneen. Tällä hetkellä odottelemme niiden saapumista koululle. Niitä tulemme käyttämään virtuaalitodellisuuden kuluttamisen lisäksi myös oman materiaalin tuottamiseen hyödyntäen mm. Tilt brushia, Thinglinkiä ja 360°-kuvausta.

Maker-kulttuurin kehittämiseen pohjautuvassa Make it now! -hankkeessa on tarkoitus lähteä kehittämään maker-oppimista hyödyntäen mm. Micro:bitejä, 3D-tulostusta yms. Kirkonkylän koululla hankeopettaja Sami Ryynänen pitää vapaa-ajan kerhoa, jossa kokeillaan erilaisia asioita ja tehdään projekteja. Kerhossa on rakennettu mm. lentäviä raketteja ja ohjelmoitu robotteja. Hanke starttaa isommassa mittakaavassa vasta kevät lukukaudella Kylmäojan koulun osalta. Kylmäojan koululla toimii parasta aikaa maker-tekemistä toteuttava teknologiakerho, jota luotsaa tällä hetkellä Tuuli Vatanen allekirjoittaneen ollessa virkavapaalla opetustyöstä. Hankkeen ja maker-pedagogiikan kehittämisen yhtenä ohjenuorana tulee olemaan ilmiöpohjainen oppiminen, johon yhdistyy 2100-luvun taitoja (mm. yhteistyö, kriittinen ajattelu, luovuus ja innovatiivisuus, ongelmanratkaisu..).

Innokkain terveisin,

Lauri Parkkonen

Innokas-verkoston aluekoordinaattori & kouluttaja


Microbit- lemmikit valmiina

Fri, 11/10/2017 - 13:35

Lemmikkejä työstettiin yhteensä n. 10 tuntia. Materiaalina oli askarteluvälineitä, huopaa, villaa ja muuta helposti liimattavaa materiaalia pahvipohjille. Itse ohjelmoinnin osuus sujui melko nopeasti, koska emme liittäneet niihin mitään erillisiä ledejä tai kaiuttimia. Ohjelmointi sujui yhtä hyvin tytöiltä ja pojilta ja kaikki innostuivat työskentelystä.
Askartelu vei suurimman osan ajasta, mutta sekin sujui hyvin ilman suurempaa ahdistusta. Lemmikit tehtiin parityönä ja parit oli arvottu.
Työt laitetaan esille marraskuun loppuviikkona, jolloin vietämme Suomen itsenäisyyden juhlaviikkoa. Koulun muut oppilaat äänestävät lemmikeistä visuaalisesti ja toiminnallisesti hauskimman lemmikin, jonka tekijä palkitaan Suomi-konvehdeilla.


“Yhteenkuuluvuuden -kaupunki” – interaktiivinen oppimispeli

Thu, 11/09/2017 - 12:27

Osana kurssisuoritustamme olemme tulleet usein innovoineeksi jonkin konkreettisemman ja lähestyttävämmän väylän jakaa löydöksemme tieteellisen tiedon maailmasta. Tällä kertaa kehitimme ThingLink-alustan ja Google Mapsista räätälöityjen kuvien sekä kopiointivapaiden Google kuvahakutulosten avulla virtuaalisen tietovarannon, joka houkuttelisi käyttäjän aiheen pariin sekä informoisi yhteenkuuluvuuden ilmiöstä ja sen fasilitoimisesta opettavaisella tavalla. Tämä versio pelistä on suunniteltu erityisesti ryhmien ohjaajille ja itseohjautuville ryhmille.

ThingLink osoite: https://www.thinglink.com/scene/974992268169576450

Kaupunkikuvassa on erilaisia linkkejä upotettuna kuvaan, jotka avautuvat omiksi ThingLink kuvikseen. Ne pitävät sisällään yleistä tieteellistä tietoa yhteenkuuluvuuden ilmiöön liittyvistä aiheista, erilaisia aktivoivia tai reflektoivia tehtäviä ja vinkkejä yhteenkuuluvuuden tunteen fasilitointiin! Interaktiivinen seikkailu alkaa “Yhteenkuuluvuuden kaupunki” näytöltä. Kuva pyrkii ohjaamaan käyttäjän aluksi “Yhteenkuuluvuuden kaupungintaloon”, joka on ainoa kuvaan nähtävästi kiinnitetty ja tähdellä merkitty kohde.

Kaupungintalo toimii ikäänkuin tuutorina niille ominaisuuksille, joita ThingLink kuva voi sisältää. Se toivottaa käyttäjän tervetulleeksi interaktiivisen maailman pariin ja neuvoo miten kaupungissa “liikutaan” eri paikkojen välillä. Kaupungintalolla itsessään tarjotaan jo ensimmäiset määritelmät yhteenkuuluvuudelle ja kätketty käyttäjiä yhdistävä oivallus (kuvat voivat sisältää kätkettyjä “tägejä”) sekä aktivoiva sivujuonne (kaupungin sloganin kadonneet merkitykset).

Neljä kahdeksasta kaupungin muusta kohteesta valikoitui Reis, Seldon, Gable, Roscoe & Ryan (2000) tutkimuksen tulosten perusteella yhteenkuuluvuuden tunteen kokemisen kanssa positiivisesti korreloivien tekijöiden mukaan. Heidän tutkimuksensa selvitti sitä mitkä aiemmissa tutkimuksissa todetuista sosiaalista kanssakäymistä vahvistavista aktiviteeteista korreloivat yhteenkuuluvuuden tunteen kanssa. Tutkimuksessaan he operationalisoivat yhteenkuuluvuuden tunteen kokemukseksi läheisestä yhteydestä toisiin.

Sosiaalisista aktiviteeteista lähes saumattomasti tuota kokemusta mukailivat tuntemukset ymmärretyksi ja arvostetuksi tulemisesta. Samoin ne aikaa vievimmät sosiaaliset yhdessä olon hetket, jolloin osaanottajat kokivat keskustelleensa merkityksellisistä asioista toisten kanssa mukailivat kokemusta läheisestä yhteydestä toisiin. Näiden kahden löydön seurauksena “Yhteenkuuluvuuden kaupunkiin” perustettiin seuraavat kohteet:

Arvostuksen temppeli

Henkilökohtaisten merkitysten parturi-kampaamo

Sosiaaliset aktiviteetit joissa esiintyi toisten seurassa oleskelua, tai miellyttävien ja iloisten asioiden tekoa, ja joihin ei liitetty tuomituksi tai epävarmaksi oloaan tuntemista noudattivat myös tieteellisesti riittävän merkittävällä tavalla kokemusta läheisestä yhteydestä toisiin. Näistä tekijöitä vaaliaksemme “Yhteenkuuluvuuden kaupunkiin” perustettiin seuraavat kohteet:

Vuorovaikutuksen rakennustyömaa

Vapaa-ajan puisto

 Neljästä toistaiseksi esittelemättömästä kohteesta yksi perustettiin kun ryhmällemme selvisi kuinka yhteenkuuluvuus mielletään tavanomaisessa arkisessa diskurssissa yhteisöllisyytenä ja mitä se silloin tarkoittaakaan. Saastamoinen (2009) lainaa Yhteisöllisyys liikkeessä -kirjassaan Nivalan väitöskirjaa määritellessään yhteenkuuluvuuden luonnetta; se liittyy yhteiseen toimintaan ja yhteisiin symbolisiin merkityksiin – yhteenkuuluvuuden tunne syntyy menneiden jaettujen kokemusten seurauksena. Tämä ymmärrys johti seuraavan kohteen perustamiseen:

Yhteenkuuluvuuden kaupunginmuseo

Toinen hieman “jälkijunassa” perustettu kohde syntyi ajatuksesta, että erilaisille ryhmäyttämis ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomis – harjoitteille tarvitaan jokin kohde mihin ne voitaisiin tallettaa, mistä niitä voitaisiin nostaa erilaisia tilanteita varten ja jossa ketkä tahansa voisivat jakaa uusia löydöksiä aiheesta. Näin kaupunkiin syntyi kaikille ThingLink käyttäjille avoimesti muokattavaksi jättämämme kohde:

Materiaali Pankki

Edellä mainittujen kohteiden lisäksi “Yhteenkuuluvuuden kaupungissa” sijaitsee myös kaksi kohdetta, joiden tehtävä on yleisluontoisempi. Niiden tehtävä on valaista yhteenkuuluvuuden tarpeen määritelmää ja sen tärkeyttä niin yksilöille kuin ryhmillekin. Kohteet ovat:

Itsemääräämisoikeuden poliisilaitos

Sosiaalisen koheesion kauppatori

Aivan kurssin päätteeksi lisäsimme “Yhteenkuuluvuuden kaupunkiin” vielä yhden kohteen: Lähteiden Lahti. Tuon kohteen tehtävä on tarjota kiinnostuneille jatkotutkimuksen mahdollisuuksia. Kohde pitää sisällään kaupunkiamme rakentaessa käyttämiämme kirjallisuuslähteitä, joita ei sen muissa kohteissa ole vielä esillä.

Yhteenkuuluvuuden kaupungin kohteet

Seuraavaksi esittelemme lyhyesti jokaisen kohteen sisältöjen taustoja ja perusteluja niiden relevanttiudelle. Käymme läpi jokaisen kohteen niiden esiintymisjärjestyksessä tässä esseen osiossa:

Arvostuksen temppeli

Ymmärretyksi ja arvostetuksi tuleminen

Arvostuksen temppelissä käydessään pelaaja saa lisätietoa siitä, miten tämä osa-alue liittyy yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Lisäksi hän saa käyttöönsä muutaman harjoituksen, joiden avulla voidaan lisätä yksilön tunnetta olla arvostettu ryhmän jäsen tai miten vahvistaa itseä kun ei tunne kuuluvansa joukkoon. Halusimme myös, että temppelissä käydessään pelaaja voi pitää pienen rentoutumishetken ja muistaa olevansa arvokas.

Henkilökohtaisten merkitysten parturi-kampaamo

Turvallisuus ja toiminnan merkityksellisyys

Onnistunut hiussalonki käynti jättää hyvän olon ihmiselle, eikä se välttämättä johdu pelkästä hiusten harvennuksesta. Hyvä parturi-kampaaja keskustelee asiakkaiden kanssa toisinaan hyvinkin henkilökohtaisista asioista, tai ainakin keskustelut liikkuvat molemmille merkittävillä aihealueilla. Parhaat salongit hoitavat siten myös ihmisen henkistä hyvinvointia. Kaupunkimme parturi-kampaamossa pelaaja oppii turvallisesta ilmapiiristä ja siitä siitä kuinka merkityksellisistä asioista keskustelu voikaan tuottaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Vuorovaikutuksen rakennustyömaa

Tuomitun olon ja epävarmuuden tunteiden aiheuttamisen välttäminen, tunneäly ja terveen vuorovaikutusilmapiirin vaaliminen

Keskeisimmät opit mitä “Vuorovaikutuksen rakennustyömaa” tarjoaa pelaajalle liittyvät toisten huomioon ottamiseen, keholliseen viestintään ja ryhmänmuodostamisen eri vaiheisiin. Eräs tärkeimmistä tämän kohteen anneista liittyy ryhmän rooleihin, joiden kanssa pelaaja autetaan kosketuksiin. Monet muutkin kohteet kaupungissamme pitävät sisällään ikäänkuin uusia jälkiä, joita toivomme pelaajien innostuvan tutkimaan. Uskomme, että oppimista avittaa enemmän sen haluaminen kuin siihen pakottaminen (want to learn > have to learn).

Vapaa-ajan puisto

Toisten seurassa oleskelu ja mielekkään sekä iloisen ryhmäyttävän toiminnan tekeminen

Yhteisten miellyttävien toimien valikoimisen “Vapaa-ajan puistoon” jätimme ryhmäläistemme tehtäväksi. Kohde perustuu aatteelle jokaisen ryhmän omanlaatuisuudesta ja, että ryhmän itsensä tehtävä on selvittää millainen yhteinen toiminta ja oleskelu heistä on mielekästä. Tätä varten puistoon avattiin osio, johon ThingLink pelaajat voivat koota materiaalia mahdollisuuksista ryhmien yhteiselle toiminnalle, mitä pelaajat voivat viedä omiin ryhmiinsä kokeiltavaksi ja kehittää edelleen.

Yhteenkuuluvuuden kaupunginmuseo

Jaettujen kokemusten ja yhteisen toiminnan kehittyminen jälkikäteen yhteenkuuluvuuden tunteeksi

Kaupunginmuseo pyrkii tukemaan pelaajan ymmärrystä yhteenkuuluvuuden tunteen käsitteen monipuolisuudesta ja monikäyttöisyydestä. Se esittää taustoja yhteen suurimmista oivalluksistamme; yhteenkuuluvuuden tunne seuraa sosiaalista aktiviteettia ja sen  elementtejä.

 Itsemääräämisoikeuden poliisilaitos

Yhteenkuuluvuuden tarkastelu yhtenä psykologisena perustarpeena

Poliisilaitos sai alkunsa itsemääräämisoikeus-teorian esittelemisestä, johon yhtenä kolmesta keskeisestä käsitteestä kuuluu yhteenkuuluvuus. Itsemääräämisoikeus-teorian ja siitä koituvien henkisen hyvinvoinnin vaikutusten kuvailemiseksi poliisilaitoksen tieteellinen oppi kätkettiin tarinalliseen ja metaforien täyteiseen muotoon. Se esittelee erään merkittävimmän löydöksemme yhteenkuuluvuuden tunteen kannalta dilemman muodossa: yhteenkuuluvuuden kokeminen on ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta aina positiivinen tekijä, siitä huolimatta millaiseen toimijaan yhteenkuuluvuuden tunne kohdistuu.

 Sosiaalisen koheesion kauppatori

Ryhmän yhteenkuuluvuuden operationalisointia mitattavaan muotoon

Sosiaalisen koheesion kauppatori rakentui seuraavien tieteellisten tietojen varaan. Sosiaalinen koheesio on yksilöiden tuntemaa vetovoimaa ryhmään (joka vaihtelee yksilöiden välillä, mutta jonka keskiarvo on sosiaalinen koheesio). Sitä rakentavat seuraavat asiat: arvostettuna oleminen, ryhmän toiminnan mielekkyys ja ryhmäläisistä pitäminen. Sosiaalista koheesiota on tuettu seuraavin järjestelyin: vastuutehtävien jakaminen kaikkien kesken, istumajärjestys, normien rakentaminen heikompia tukeviksi. (Aho ja Laine, 1997.)

 Yhteenkuuluvuuden kaupungin slogani

Jaettava kokemus, jonka myöhempi muistelu lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta (ja onnellisuutta) niihin keiden kanssa aktiviteetin on voinut jakaa

Halusimme tarjota pelaajille mielekkään sivujuonteen oppimisen ohelle. Toivomme sloganin revenneiden palasten metsästyksen ympäri kaupungin jättävän pelaajiin miellyttävän jäljen, jonka muisteleminen voi sitoa heitä jälkikäteen yhteen toisten pelin pelaajien kanssa. Näin varmistamme myös, että pelaajat tulevat vierailleeksi kaupungin jokaisessa kohteessa ja kohdanneeksi ilmiöitä, jotka liittyvät yhteenkuuluvuuteen.

Terveisin,
Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijat
Joakim Laine, Eeva Partanen, Jesse Martin ja Kaisa Tuohilampi

Lähteet, joihin viitattu tässä kirjoituksessa

  • Aho, S., Laine, K. (1997). Minä ja muut – kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Otava. Helsinki
  • Reis, H. T., Sheldon, K. M., Gable, S. L., Roscoe, J., & Ryan, R. M. (2000). Daily well-being: The role of autonomy, competence, and relatedness. Personality and social psychology bulletin, 26(4), 419-435.
  • Saastamoinen M. (2009) Aikalaiskeskustelua yhteisöllisyydestä. Teoksessa Filander K, Vanhalakka-Ruoho M. (toim.), Yhteisöllisyys liikkeessä. Aikuiskasvatuksen 48. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura, Helsinki, 33–66.

Practising the use of Thinglink with 6th graders -Visiot

Thu, 10/26/2017 - 10:41

Jalavapuisto school is taking part in a national Visiot project where AR and VR things are tested in the school world. What are augmented and virtual reality and what are the differences? Read more for example here: AR vs. VR

The 6th grade students in Jalavapuisto school started by working with Thinglink. With ThingLink’s editor for 360° and VR Content you can be made into a fully unique and immersive interactive experience. And that is our goal, but while waiting for our 360 camera, I wanted the children to learn to use Thinglink in general. We have used it previously as a teacher’s tool but now the children each got their own accounts. We did a practise during our one week field trip to Marttinen, Virrat. Marttinen is a youth camp area with many exciting things to do. The children in 6K class made the Marttinen map more lively using Thinglink. Our 5K class will use the map to get to know the area before they go next year.

//cdn.thinglink.me/jse/embed.js

The one feature that we (I as a teacher) missed in the Thinglink editor is the change for all the children to easily work on one picture, adding things at the same time. There is a way around this by one person sharing the map to others but this feature didn’t work very well for us.

Espoo, Jalavapuisto school, 6th grade, Anu Kahri


Renksun oppilaat koodaa vol. 2

Sat, 10/14/2017 - 20:56

Ekat koodauskerrat meni Microbittiin tutustuessa. Seuraavilla kerroilla lapset alkoivat suunnittelemaan oman työnsä toteutusta. Osa lähti ideoimaan laitettaan ideapajan pohjalta, osa ehdotti täysin uutta laitetta. Tähän ehdoksi ope sanoi, että mikäli valmis idea koodausajatuksineen on toimiva, saa sitä lähteä toteuttamaan.

Ryhmiltä tuli toimivia ideoita! Pari ryhmää suunnitteli lähtevänsä toteuttamaan melusensoria, joka ilmoittaa ledinäytöllä erilaisilla hymiöillä melun tasoa. Liiasta melusta näyttöön ilmestyisi surunaama, hyvästä työrauhasta hymynaama.
Toisella ryhmällä oli hyvin samanlainen idea, ledinäytön lisäksi laitteessa oli ajatuksena olla summeri joka ilmoittaa liiasta metelistä.
Kolmas ryhmä lähti toteuttamaan ”Pränkkiboxia.” Kyseessä oli hienosti naamioitu lahjalaatikko. Kun lahjan saaja ravistaa rasiaa, kuuluu kova meteli.
Neljäs ryhmä ideoi rahanlajittelulaatikon, jossa ledinäyttö kertoi, minkä arvoiset rahat kuuluivat mihinkin lokeroon.
Viides ryhmä lähti tekemään herätyskelloa.

Toteutus ei toiminut niin hyvin kuin suunnitelmat. Ope löysi Stepsystemssiltä monta toimivaa komponenttia, mutta äänisensoria ei ollut saatavilla. Ensimmäiseksi ostetut summeritkaan eivät olleet tarpeeksi tehokkaita. Ope osti varmuudeksi lämpösensoreita, mutta ei osannut ohjeistaa lapsia niitten koodaamisessa.

Lopulliset työt muuttuivat siis hieman. Pränkkiboxi ja rahanlajittelukone toimi hienosti. Toinen äänisensoriryhmä päätyi tekemään lämpötilailmaisimen, jossa sensorina toimi piirilevyn oma lämpöanturi. Herätyskelloporukalta loppui aika ja heidän työhön tuli vain herätyskellon valo. Toinen äänisensoriryhmä tyytyi esittelemään, miten laitteen olisi pitänyt toimia.

Vastoinkäymisistä huolimatta lapset olivat todella ylpeitä työstään! Ope treenaa nyt seuraavia ryhmiä varten ulkoisten sensoreiden toimintaa.

Oppilaat esittelivät työt toisilleen ja myöhemmin työt esitellään myös ykkösille.

 


Mera tester för instrumentbygge

Thu, 10/12/2017 - 15:00

Jag skrev tidigare om våra idéer till musikinstrument.

Vi har tre lådor färdiga. Bara elektroniken saknas. Lådorna har en liten rund lucka för att vi skall komma åt att installera en Microbit och lite övrig elektronik inuti.

Jag testade Velostat-plast och dess lämplighet för de sensorer som vi behöver. Velostat är plast som leder ström. Testet gick ut på följande. Jag har en bit aluminiumfolie, som jag kopplar med kabel till P0 på Microbit.

Sedan lägger jag på två lager av Velostat.

Ovanpå det kommer följande bit folie med ledning som går till Microbits 3V.

Från P0 går det ännu en resistor (1 kOhm) till 0V. På det här sättet har jag gjort en spänningsfördelare: 0 V < 1 kOhm > P0 < Velostat > 3 V. När jag trycker på folien och trycket på Velostatfilmen ökar, sjunker resistansen. Spänningen i P0 stiger.

Testprogrammet ser ut så här.

Vi läser spänningen i P0. Den kan variera mellan 0 V och 3 V. Värdena som ”analog read pin” läser är från 0 till 1023. Utan att pressa på den övre folien är värdet 300 – 400, så jag lade 500 som tröskelvärde. Går det över det, piper det till med en frekvens som är hälften av det lästa värdet. Ligger vi under tröskelvärdet, skall det vara tyst.

P1 är kopplad till en liten piezosummer. ”Ring tone”-kommandot går till P1. Det är en simpel fyrkantsvåg och själva piezoelementet har mycket svagt ljud. Men du kan höra resultatet här:

Klick

Lådan får en sådan här sensor på varje sida. Man kan programmera Microbit så att trycket påverkar ljudet som skall spelas up. Eller man kan nöja sig med att bara klappa på lådans sida för att spela en ton.

I detta exempel testade jag bara hur känslig en sådan här sensor är. Den tycks fungera tillräckligt bra. Här hade jag bara en piezosummer som pep till. Vad vi kommer att ersätta piezosummern och fyrkantsvågen med är en trådlös kontakt till en annan Microbit, som i sin tur kopplas med midi till en synt. Länken till min video om Microbit och midi.

Det kunde vara fint om man kunde variera ljudstyrkan med hur hårt man slår mot lådans sida. Men man kan inte lita på avläsningen. Ett slag mot folien och Velostat-filmen leder till en plötslig uppgång av ledningsförmågan. Det här kan man se på ett oscilloskop. Men Microbit skall alltså läsa 6 likadana sensorer i tur och ordning. Den plötsliga piken i en sensor sker kanske inte just då när Microbit råkar avläsa spänningen just från den sensorn. Vi behöver lite mer elektronik, som t.ex. kunde förlänga spänningspiken så att man får känslan av att kunna reglera tonstyrkan genom att variera styrkan i slaget.

Övriga instrumentidéer

Detta var åk 3 – 4 i Haddom skola som kom fram till den här idén. Övriga idéer som elever kommit fram till i årskurserna 5 – 7 och som vi tänker förverkliga:

  • En ukulele, där strängarna är laserstrålar
  • En dyna, där man kan trycka på olika ställen för att skapa ljud
  • Käppar som man slår mot varandra och det kommer olika ljud från olika ställen på käpparna
  • Kläder som har insydda sensorer som man klappar på för att skapa ljud (body percussion)

Johan Halmén
Lovisanejdens högstadium
Haddom skola


Todennäköisyyslaskenta ja Micro:bit (2h)

Wed, 10/11/2017 - 12:30

Teemu Takio Nummenpakan koulu Aurajoen yksikkö

Veimme Micro:bitin kylmiltään, ilman aikaisempaa Micro:bit-kokemusta, kahdeksi tunniksi 7lk matematiikan tunnille toteuttamaan todennäköisyyslaskentaa. Toteutus parityönä: toisalla ohjeet auki ja toisessa koneessa koodaus. Selvisimme 10:llä Micro:bit laitteella.

Tavoitteena 

  • Matematiikka
    • klassista todennäköisyyksiä
    • tilastollista todennäköisyyksiä
    • frekvenssin käsite
  • Koodauksesta
    • muuttuja
    • ehtolause
    • satunnaisuus
Turussa 1:1

Turussa osa oppilaista ovat juuri saaneet käyttöönsä oman päätelaiteen: neloset iPadin ja seiskat win10 läppärin. Nämä oli ripeä ottaa käyttöön tunnilla ja koska Micro:bitin koodaussivu ei vaatinut mitään ohjelmistoasennuksia pääsimme samantien vauhtiin. Ohjeet jaettiin Wilma-viestillä, jossa oli  linkit julkisessa Office365:n OneDriven Shared with everyone -kansiossa, jolloin ei tarvinnut huolehtia mistään jako-oikeuksita. Oppilaiden kone on kosketusnäytöllinen HP Probook x360 11 G1 EE. Hiiri on oppilaan itse hankittavissa ja se olisi ollut tarpeen koodaussivuston lohkoja siirrellessä.

Eka tunti

Ensimmäisen ohjelman koodi oli varsin valmiiksi annettu, jotta pääsimme nopesti ympäristöön kiinni ja saimme ohjelman siirrettyä myös laitteelle asti.

Välillä laitoimme läppärit pois ja kaivoimme matikan ruutuvihot esille. Kirjoitimme todennäköisyyslaskennan teoriaa.

Testailimme laitteella pitääkö laskettu todennäköisyys paikkansa ja oppilaille kongretisoituu käsiteet tilastollinen todennäköisyys ja frekvenssi.

Keräsimme koko luokan aineiston Exceliin. Tässä olisi mahdollisuus antaa myös oppilaiden käyttää Exceliä, mutta me käytimme ajan koodaamiseen.

Toinen tunti

Toisella tunnilla jatkoimme edellisen tunnin pohjalta Kivi-Paperi-Sakset -koodausta ja todennäköisyyksien pohdintaa antamatta valmista koodia. Ravistamisen sijaan toiminto ohjeistettiin käyttämään nappia A.

Osa ehti koodaamaan arpakuution, osalle oli mahdollista sen koodaaminen ja testaaminen kotona sivuston ”virtuaali micro:bitin avulla”.

Fiilikset

Osalla oppilaista oli kokemusta Scratchin käytöstä ja se näkyi nopeutena alkuun pääsysssä. Osalle oppilaista oli jopa Windows-ympäristö ja tiedostojenkäsittely haasteelista, taitaa olla diginatiiveja jotka saavat hommansa hoidettua kännyköillä, eikä vanhoja pc-koneita enää koteihin hankita.

Yleisvaikutelma oli kuitenkin varsin innostunut ja rinnakkaisluokat jopa odottivat matematiikan tuntia, kun olivat toisilta kuulleet sellaisen olevan edessä.  Oppilaat etenivät eri tahtia, mutta eriyttäminen oli helppoa.

OneNote luokkamuistikirja taikka Teams on meillä vielä pohdinnan ja rakenteluvaiheessa, jolloin Excelin käyttö olisi ollut sujuvampaa.

Kiitokset Nummenpakan koululle Aurajoen yksikköön Maijalle, Tualle, Jenille, Piialle, Ollille, ja Kaisalle rohkeudesta lähteä mukaan testailemaan! 

”Kolmas tunti”

Kolmatta tuntia emme käyttneet, mutta hyvin olisi voinut tästä vielä jatkaa.

a) Lisää muuttuja käsitettä

b) Lisää todennäköisyyttä…

c) Koodaamalla Micro:bit ratkaisemaan kumpi pelaajista voittaa KiviPaperiSakset-pelin.

Olli Saloselle kiitos hyvästä ideasta!

 


Pages